Lemmikkien määrä kasvaa joka puolella maailmaa, ei ainoastaan Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Monissa muissa maissa vielä muutamia vuosikymmeniä sitten ajatus lemmikin pitämisestä olisi saattanut olla jopa hieman absurdi. Koiria on toki pidetty kodeissa läpi ihmiskunnan historian, mutta tällöin kyse on enemmän siitä, että koirilla on tietty tehtävä perheessä: tyypillisesti vartiointi. Koirien kuulo- ja hajuaisti ovat tunnetusti aivan eri tasoa kuin ihmisen, ja siksi ne ovat pystyneet tunnistamaan ei-toivotut tulijat jo kauan ennen kuin se olisi ihmisen aisteilla ollut mahdollista.

Esimerkiksi Kiinassa lemmikkien määrä on kasvanut huomattavasti aivan viime vuosina. Vielä muutama vuosikymmen sitten 1980-luvulla Kiinan pääkaupungissa Pekingissä ei ollut ollenkaan lemmikkikoiria, mutta nyt niitä on jopa viisi miljoonaa. Kasvu on dramaattinen ja kertoo kulttuurin muutoksesta.

Ensimmäinen selittävä tekijä on ihmisten vaurastuminen. Mitä korkeampi elintaso ihmisellä on, sitä todennäköisemmin hän hankkii lemmikin. Tämä johtuu taas vauraudesta, josta seuraa, että ihmisen on mahdollista kuluttaa muuhunkin kuin pelkästään perushyödykkeisiin. Ja yleensä hänellä on myös enemmän vapaa-aikaa, joka mahdollistaa lemmikin kanssa puuhastelun.

Useasti lemmikki hankitaan omaksi seuraksi, mahdollisesti lapsen tai perheen tilalle. Tällainen sinkkukulttuuri, jossa ihmiset satsaavat uraansa, lisää osaltaan todennäköisyyttä hankkia lemmikki. Tai vastaavasti pariskunnat, jotka eivät halua tai ehdi hankkia lapsia, saattavat ottaa yhdessä lemmikin.

Lemmikit tuovat paljon hyvää ihmisten elämään

Se, että lemmikkien määrä kasvaa on sekä hyvä että huono asia. On selvää, että lemmikit tuovat valtavasti onnellisuutta ja hyviä asioita ihmisten elämään. Lapset rakastavat eläimiä ja viihtyvät niiden seurassa. Moni yksinäinen kokee, että saa lohtua eläimistä jopa paremmin kuin ihmisistä. Lemmikin rakkaus on ehdotonta ja pyyteetöntä, lemmikki ei tuomitse ja on aidosti läsnä. Nämä ovat jokaiselle ihmiselle arvokkaita asioita. Samalla tosiasia on, että niiden saaminen muilta ihmisiltä on usein vaikeaa. Ihmiset laskelmoivat ja ajattelevat omaa etuaan sekä sitä, miten he voisivat hyötyä eri tilanteista. Eläimet puolestaan antavat meille erilaisen kokemuksen vilpittömyydellään. Tällaisen kokemuksen saaminen on arvokasta kelle tahansa.

Eläimistä on muitakin yllättäviä hyötyjä. Tutkimusten muukaan

lemmikkiperheeseen syntyminen on hyväksi lapselle monella tapaa. Erityisesti lapsen ensimmäisinä elinkuukausina lemmikkien läsnäolo on hyvästä: se nimittäin parantaa lapsen vastustuskykyä parantamalla suoliston bakteerikantaa. Tutkijat ovatkin löytäneet yhteyden lihavuutta ja allergiaa torjuvien suolistomikrobien ja lemmikkien kanssa elävien lasten välillä. Ajatus siitä, että eläimet ovat likaisia ja että lasten pitäisi varoa koiria sekä muita lemmikkejä ei siis lainkaan pidä paikkaansa – päinvastoin.

Eläinten suuri määrä maailmalla ei ainoastaan hyvä asia

Lemmikkien määrän kasvaminen ei kuitenkaan ole pelkästään hyvä asia. Vaikka yksilön näkökulmasta lemmikki onkin lähes kokonaan positiivinen asia, kokonaisuuden kannalta siihen liittyy myös ongelmia.

Kun lemmikeistä on tullut bisnes, se tarkoittaa, että yhä useampi siirtyy alalle puhtaasti taloudellisista syistä. Tällöin eläinten hyvinvointi ja hyvä elämä ei aina ole ensimmäinen päämäärä. Vaikka lemmikkialalla toimii tietenkin runsaasti valveutuneita ja vastuullisia ihmisiä, joukkoon mahtuu aina niitäkin, joille raha on eläinten hyvinvointia tärkeämpää. Eläinten kasvatukseen voi liittyä mitä erilaisempia ongelmia, eikä kasvatuksessa aina noudateta edes eläinsuojelun vähimmäisrajoja. Tavoitteena on vain esimerkiksi tuottaa pentuja mahdollisimman halvalla ja nopeasti myyntiin.

Samalla kun lemmikkibisnes kasvaa ja esimerkiksi koiria markkinoidaan joka puolella, on luonnollista, että yhä useampi ihminen tulee hankkineeksi lemmikin. Tämä siitäkin huolimatta, että hänellä ei olisi edellytyksiä

lemmikin pitämiseksi. Tästä seuraa se, että lemmikeistä luovutaan helposti kun lemmikki otetaan hetken mielijohteesta. Ja kun oivalletaan, että sille ei ole aikaa, koira yksinkertaisesti hylätään tai annetaan ilmaiseksi seuraavalle innokkaalle koirafanille. Tätä kehitystä ei voi katsoa hyvällä. Ilmiö on todellinen myös Suomessa vaikkakin yleisempi muualla maailmassa.

Onneksi lemmikkien määrän kasvuun liittyviin ongelmiin ollaan puututtu ja tänä päivänä löytyy tahtoa korjata tilanne. Tiukempi lainsäädäntö ja valvonta ovat ratkaisu tässäkin asiassa.